Pintaa syvemmälle

[avatar]

Kun mielessä on rakkaus, tulee havainnoitua kaikkea sillä silmällä. Kuten vaikkapa Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstaa. Siellä Johannes 7 v. kysyi: ”Putoaako ihminen sitä nopeammin mitä syvemmälle hän putoaa?”. Ajattelin sitä lukiessani rakastumista, englanniksi falling in love eli rakkauteen putoamista. Enemmän kuin tapahtuman nopeutta tai hitautta, mietin sen vahvuutta ja voimaa.

Tavatessamme uuden ihmisen huomioimme ensiksi toisen fyysisen olemuksen ja jos se miellyttää meitä, viehätymme siitä. Pinnallinen keskustelu riittää ajan kuluksi johonkin saakka. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin kohta, jossa kaivataan jotain enemmän. Pelkkä pintataso ei riitä. Silloin aletaan tutkia, löytyykö toisesta jotain syvempää, aitoa ja ainutlaatuista. Jotain, joka koskettaa tunnetasolla ja mahdollistaa todellisen kohtaamisen. Johanneksen kysymykseen tieteellisen vastauksen antanut tohtorikoulutettava Ilkka Hendolin kertoi: ”..maapallon rautainen sisus on raskaampaa ainetta kuin kivinen kuori ja siksi se vetää lujemmin puoleensa”. Mitä syvemmältä tavoitan toista, sitä vahvemmin häneen kiinnityn.”…veto alaspäin on aina kovempi”.  Ihastua voi pintaan, mutta rakastuminen vaatii kosketusta toisen syvempiin kerroksiin.

Rakastumisessa, biologisesti ajateltuna parinvalinnassa, on kyse samasta fysikaalisesta ilmiöstä, mistä tässä Johanneksen kysymyksessäkin puhutaan, eli vetovoimasta. Joku mahtava voima vetää kahta olentoa vastaansanomattomasti puoleensa. He tunnistavat toisissaan sekä yhteyttä luovaa samankaltaisuutta että kiehtovaa erilaisuutta. Kuin magneetin vetämänä katse etsii toisen katsetta, käsi toisen kättä, iho ihoa.  Jos päästään pinnan alle ja riittävän syvälle, niin että sydän kohtaa sydämen, sielu sielun, ollaan rakkauden ytimessä.

”Mitä syvempi kuoppa, sitä lujempaa pohjalle tömähtää”. Niinpä. Jos tavoitan toisen sydämen ja sielun, olen mennyttä. Putoan.

Työroolissani olen perheneuvoja, perhepsykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti. Työssäni kohtaan ihmisiä ja suhteita rakkauden roihun eri vaiheissa. Yksityiselämässäni olen pitkästä avioliitosta leskeytynyt aikuinen nainen, joka ihmettelee ja ihastelee uuden parisuhteen alkuvaiheita. Blogeissani katselen maailmaa näistä kahdesta näkökulmasta ja niitä sopivasti sekoitellen.

One comment on “Pintaa syvemmälle
  1. Sirpa Alatalo sanoo:

    Rakkaus riittää, aluksi. Loppu onkin tahdon asia. Jos kaksi ihmistä päättävät yrittää saada suhteen toimimaan, sen eteen on tehtävä töitä. Jokapäiväinen panostus suhteeseen kannattaa ja tuo (onnistumisen)iloa. Elämä ei ole pelkkää juhlaa, pitää kestää myös pettymyksiä.(väkivalta ja uskottomuus ei kuulu “kestettävien” kategoriaan)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Rakkaudenroihu.fi

Rakkauden roihu -parisuhdeblogissa rakkaus roihuaa monista eri näkökulmista. Kiinnostava joukko kirjoittajia tuo esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan parisuhteesta ja sen kaipuusta. Osa kirjoittajista tekee työkseen perheneuvontaa, pariterapiaa tai parisuhdekursseja. Blogi on osa Suomen ev.lut.kirkon parisuhdetyötä.

> Blogin etusivulle

> Parisuhteenpalikat.fi-etusivulle

Top